maanantai 14. maaliskuuta 2016

Ask, and it shall be given to you, seek and ye shall find; knock, and it shall be opened unto you: For every one that asketh receiveth; and he that seeketh findeth; and to him that knocketh it shall be opened.



Mä mietin pitkään että, mitä mä teille kirjoittaisin kun on kova hinku kirjoittaa, mutta on tapahtunut niin paljon asioita, etten tiedä miten päin aloittaisin. Kohta musta julkaistaan viedoa, jossa näätte mut ennenkuulumattoman rehellisenä, ja se suoraan sanoen jännittää mua aika kovasti. Tässä siitä vähän esimakua.
I thought a long time before writing anything here. I have so much to say, but at the same time I feel like I don't know where to start. There will be soon released a video about me where I am dead honest about everything. Eventhough my blog is a holy grail of honesty, it is still something you haven't seen about me before.

Tajusin eilen, että nyt on todella kova koti-ikävä, jota ei ole ollut pitkään aikaan. Olin tänään viittä vaille pakkaamassa mun läppäriä mukaan, koska nyt olis sellainen ottava aika lähteä, kun tanssikuvioissa kaikki on kunnossa, projektit ovat hoidettu hetkeksi, leikkaus on ohi ja kaikki ovat omissa koloissan elämässä.
Ehkä sen takia koti-ikävä vähän kolkutteleekin, koska nyt on taas aikaa kelailla elämää.
I feel so homesick at the moment, that it was so close to pack my work computer and go to the north for a while. At the moment I have figured out all my co-operations for a moment and also I felt like there could a good chance to see my family again. And maybe that is the reason why I feel homesick; the lack of constant running from one place to another.

Mieitn ensin kirjoittavani teille siitä, kuinka eilen olin elämäni haastavimman kysymyksen edessä kun valitsin hajuvettä. Siellä minä ja neljä toisille tuntematonta ihmistä haisteltiin vuoron perään paperilappuja ja mietittiin mikä haisee parhaalta :-D
Illan kruunasi se kun jäin IT-alan miehen kanssa kiinni suustani, ja juteltiin muunmuassa virolaisten ja suomalaisten tyylin eroista, laskettelusta ja opiskelusta. Keskustelu lähti käyntiin siitä kun jäbä kehui mun nahkasia jeffrey campbelleita. Oli jotenkin niin älyttömän sympaattista, koska juuri hetkeä
aikaisemmin toivoin, että joku soittaisi mulle tai voisin keskustella jonkun kanssa.
Ja niin se elämä toi taas eteen uuden ihmisen.
First, I thought I will be writing to you about how I was yesterday in the most challenging position ever. Picking up the new fragrance. And you know ladies, how hard it is!! I had to call four different random people to help me with it. Also later on I bumped into some random guy who works in IT-area and we had so long chat about life. It all started when he complimented my leather jeffrey campbell shoes. It is funny, because in that time when he started to speak to me, I was so in need of someone to talk to me that I wish my phone would ring. Instead that was sent to my life.
Life is pretty amazing, huh?

Tällä hetkellä mä olen ollut niin hyvissä fiiliksissä tavatessa uusia ihmisiä, ja haluan nyt keskittyä myös siihen enemmänkin :)
At the moment I am feeling so great of meeting new people, so I want to concentrate to that even more.
Olin hiljattain eräässä keskustelussa, jossa kauhisteltiin sitä kuinka pelko epäonnistua on ihan älyttömän suuri. Mun oli vaikea liittyä keskusteluun,
koska mä olen käynyt niin paljon läpi kilpailutilanteita kaikessa mielessä, etten koe epäonnistumista huonona asiana. Mä olemaan sellaisissa tiloissa mahdollisimman rationaalinen, ja pyrin ajattelemaan asioita järjellä eli positiivisesti. Jos mahdollisuus X ei tapahdu, on vielä kaikki loput kirjaimet mahdollisia, lukuunottaen kirjaimen X! Mut on tehnyt vähän surulliseksi se, kun kuulin yhden super ihmisen eronneen sen pitkäaikaisesta suhteesta, ja nään kuinka
se kärsii. Se tekee mun sydämen kipeäksi!
Siksi ajattelin ( ja myöz koska samaan aikaan kun valmistuin sain bonuksena psykologian tohtorin paperit kaupan päälle, oli hyvä tarjous ;)) (Jos joku nyt oikeesti luulee et oon
saanut jonkun psykologin koulutuksen niin viitsi viitsi. Mä olen käynyt kokkolan kovan elämän koulun XD eli mitä hittoa, älkää nyt ainakaan mua
uskoko näissä jutuissa, koska kuka helekkari mä oon antamaan mitään vinkkejä :--D)
antaa mun vinkit selviytyä tällaisessa tilanteessa.
Lately I was in position where people where discussing about failing. I couldn't join the discussion because I have being part of so many competitions that I don't see failing as a bad thing. I am very rational and positive when it comes to these things. If option X is not working I have still all the other alphabets and X included!  Lately, I also heard that one super person has broke up from her relationship and it breaks my heart to see her so devastated. So I thought here is couple of advice that could help. (Please do not believe me, I don't know anything about these things I just freaking love to write :---------D)

1) Myönnä tapahtunut, äläkä selittele. Ihmisellä on ihmeellinen tarve selitellä asioita miksi??? (Ensimmäinen kohta kaikissa self-oppaissa joten miksi ei ;)) ja käsittele se. Jos itkettä itke, se on emmän kun okei.
Jos ei itketä, itke silti, se tekee varmaan itse kullekkin hyvää tirautella aina välillä. Admit that you have a problem, feel the problem, deal with it. Cry if needed. Cry also if not needed, it feels good :-D
2) Mieti onko tällä väliä kymmenen vuoden päästä? Onko tää nyt oikeasti niin vakavaa miltä tuntuu? Think if this matters within 10 year? Like really, is this so big that I think it is? probably not.
3) Nää asia isossa kuvassa, ja ota huumoria mukaan. Siis ihan oikeesti, mä en olisi koskaan pärjännyt neljää viikkoa missikisoissa missä joka aamupalalla
ei ollut ollu tarjolla hedelmiä, ilman huumoria. En olisi myöskään selvinnyt monesta muusta asiasta ilman huumoria. Vuoraa itsesi mieluiten ihmisillä jotka tukee ja löytää huumoria asioista. Vuoraa itsesi niillä ihmisillä, jotka oikeasti ovat siellä kun tarvitset heitä. See things in a big perspective, and take some laugh with your journey. I would never survived in international pageant where every breakfast was lacking of vitamins without humour. Surround yourself with good and encouranging, funny people. Those who are really your friends and have been there since day 1. 
4) Ota etäisyyttä ja palaa takaisin perusasiouhin sen sijaan, että lähtisit hätäpäissäsi (kjehheh) tekemään hätiköityjä johtopäätöksiä. Palaa niihin juttuihin mitkä tekee sut onnelliseksi,
ehkä kirjoita ne ylös. Kuuntele hyvää musaa, juo hyvää kahvia. Käy vähän bailaamassa ja nostelemassa painoja. Paluu basicceihin on aina aika ajoin todella puhdistavaa vaikkei kriisejä olisikaan menossa Do things you love, and go back to basics. Listen good music, drink good coffee, enjoy. Do not do quick bad life decisions that you will regret later on.

Ja ihan totta, hyvänä vinkkinä mikä mulla on toiminut on alentaa elämänodotuksia kaikessa asiassa. Kuulostaa kamalalta? Low your life expectations and listen Jenna why
Jenna selittää hyvin miksi se kannatta:

              

Mä tiiän, että varmasti useimmilla on sellainen super-aina-yhtä-positiivinen kuva musta. Mutta uskokaa mua, mä teen joka päivä töitä sen eteen, että tänään on hyvä päivä, ja tämä tuntuu hyvältä.
I know that many of you have this image of me that I am 24/7 happy and nothing not so good is never happened to me.
Vuosia sitten nuorena mä olin kova tyttö kisaamaan tanssikisoissa, ja oltiin ryhmän kanssa ikuinen nelonen monta vuotta, ennenkuin ylsin yhdellekkään mitalille. Silloin mä en pystynyt käsittelemään niitä tappioita. Ne tuntuivat aivan järjettömiltä. Niin pahoilta, että teki mieli
oksentaa kun näki tanssia. Musta tuntui, että olin antanut kaiken tanssille, ja mitä mä sain vastaan? Neljännen sijan? Tanssia oli sillon joka paikassa, ja mun piti palata aina takaisin treeneihin, vaikka ainut asia jota teki mieli tehdä oli kiertää kotibileitä ystävien kanssa.
Nyt kun ajattelen niitä kisoja, ensinnäkin neljäs sija monta vuotta on ollut ihan helkkarin hyvä.
Toinen asia mikä mua nauratta on se, kuinka helkkarin pieneltä ne kisat nyt tuntuvat.
Mä olen itkenyt viikkoja yhtien valtakunnalisten kisojen takia
MITÄ HITTOA TARA?? :----D
Years ago I was a strong competition girl. I mean I competed a lot back then. In that time me and our crew, we were always in fourth position, before I got my hands to the better prizes. I felt awful. I think fourth was nothing compared to medals. I cried many weeks because of those competitions, and it was heartbreaking to go back training, when I felt that I wanted to party instead. I have gave so much to dancing and what I got? Freaking fourth place? What is that???
Now, as I think those competitions back, I think fourth place is pretty good. It is better than the 40 other teams. The other thing I am thinking about is, what the heck.
Why did I even cared?

WHAT THE HECK TARA?? :D

Mä en tarkoita, että olisin nykyään sellaista ruostumatonta terästä. En todellakaan ole. Ei ne mun päivittäin postaamat instagram kuvat, jotka mahdollisesti joidenkin mielestä
saatta vaikuttaa täysin huuhaalta, ole tuulesta temmattuja.  Mäkin vielä päivittäin taistelen uusien haasteiden kanssa, mutta kuitenkin ihan eri leveleillä kun sillon vuosia sitten. Jos mä olen nyt päätynyt tähän asti, en malta odottaa missä olen vuoden tai parin päästä.
I don't mean that now I am someone who can stand anything. Let's be honest, no one is. Those pictures that I daily post to instagram are not something that I just feel like doing. They have meaning. On a daily basis I have struggles with everything but at the same time I am having so much easier time than back in my hard core competition years. If I am currently where I am with all these, I can not wait to see what life brings to me in next years.

Mulla ei ole  vielä hajuakaan minne mä tulen päätymään elämässä, mutta olen varma että kaikki menee just niinkuin pitääkin. Tiedän myös, että haluan tavata aitoja ihmisiä, ja tehdä aitoja juttuja.
Ole säkin varma siitä. Tällä viikolla mä ajattelin palata basicceihin ihan vaan niihin palaamisen ilosta.
I don't have a clue where I am going to end up in next few years, or eventually with my life. The only thing I trust, is that everything is going to be just fine. I also know that I want to get to know real people with real hearts and do some real things. I recommend you to think that way also. In this week I am going back to basics, just because I love to do so from time to time.


Mahtavaa viikkoa rakkaat, LET'S ROCk ;)
Have a best week starting. LET'S ROCK ;)



                               INSTAGRAM // LOOKBOOK // PERISCOPE// TWITTER // ASK