maanantai 25. tammikuuta 2016

I have never changed I simply became more myself


Tänään puhuttiin siitä kuinka joihinkin ihmisiin on aivan älyttömän helppo luottaa ja toisille ei saa kakistettua sanoja ulos vaikka kuinka yrittää.
Joskus vaan on niitä hetkiä kun on vaan niin täysin oma itsensä, että muutamassa tunnissa on hypätty 
"jaha säkö olet se suomen kuningatar"
aiheesta kaksarikuvien ottamiseen kilpaa ystävän kanssa.
Toinen osapuoli esitti teorian jonka mukaan alitajunta viestii asioita toisesta henkilöstä, joka saa sut luottamaan siihen vaikka todellisuudessa se ei ehkä ole edes järkevää.
Mutta jännittävää se on, sitä ei voi kiistää.

Vaikka kaikki muu ympärillä olisi kulissia, jos omat ajatuksen on riisuttu voi lyhyessäkin ajassa toisen kanssa rakentaa yllättävän vahvan siteen. 
Sen tekee helpommaksi mitä rehellisempiä lauseita toisen suusta tulee, koska se toimii kannustimena myös avaamaan rehellisesti omat ajatukset.
Kun siitä on leikattu kaikki sosiaalinen media ja päättely välistä, tutustuminen tapahtu kuin 1700 luvulla konsanaan.
Se on hauskaa, ja se saa miettimään tutustuuko enää kukaan koskaan tällä tavalla.

Viime viikonloppuna mua ei meinattu päästää yksin taksiin, ennenkuin kahden ihmisen voimin oli varmistettu, että mä pääsen kotiin turvallisesti.
Vaikka se oli tarpeetonta, se on mun mielestä todella hellyyttävää.
Yhtä hellyyttävää kuin sekin, että tänään kassajonossa edellä oleva pitkä hipsteri järjesti mun kaatuneet ostokset uudestaan, tai se kun salilla joku säätää neljä (4!!) kertaa penkin sulle, ilman sen ihmeempiä kiitoksia vaatimatta.
Vielä neljänkin vuoden jälkeen mä hämmästelen näiden virolaisten ihmisten sisäänrakennettua herrasmäisyyttä. Se on jossain niin syvällä kasvatuksessa ja se tulee niin syvältä sydämestä.

Kun multa kysyttiin toissa päivänä minkälaiset mun unelma treffit on vastasin, että ihan rehellisesti tykkään vaan tehdä jotain rentoa. 
En lähteä laskuvaro hyppäämään, koska mun elämässä on jännitystä ihan tarpeeksi muutenkin.
Mä en vaadi timantteja joka päivä louis vuitton kasseissa mun työpaikalle, vaikka korkeet standardit mulla elämässä onkin niinkuin yksi mun hyvistä ystävistä aina mulle sanoo.
Sen sijaan mua viehättää se, ettei jokaisesta asiasta tarvitse tehdä suurta numeroa ja kerätä pisteitä.
Nöyryys, tavoitteellisuus ja kova työ vetoaa, niinkuin ihan missä muussakin elämän osa alueella.

Pusuja!