maanantai 30. marraskuuta 2015

A comfort zone is a beautiful place but nothing ever grows there

HOLA!



Murut miten menee?
Mä toivon sydämeni pohjasta, että teillä on ollut superi viikon alku!
Mulla on nimittäin ollut aika kuningatar päivä.


Kävin tänään salilla kahdesti, hups.
Eilen tuli syötyä vähän riisikakku-peanutbutter-banaani komboa, ja balanssi on kaiken avain, joten päätin mennä salille!

No ei se mitään oli hyviä treenejä. Ensin tein rinta- sekä olkapää treenin ja myöhemmin vielä vapaaehtoisesti haastoin itseni siihen killeri hiitti treeniin jonka proteusfitneksen pekka teki mulle ennen missikisoja. Kyllä luitte ihan oikeen, kävin vaapa ehtoisesti sitä taas testailemassa. 
(Älkää tippuko tuolilta...)
Yhtäkkiä tuli vaan kamala himo mennä katsomaan, että miltä se treeni tuntuu nyt kun energiatasot ovat vähän uusilla leveleillä, ja hormoonitkin rupee olemaan enemmän naisen luokkaa kun keski-ikää lähestyvän paavon hormonitasoja....
Voin kertoa, että voisin tehdä sen vaikka ensi viikolla uusiksi
(no ei nyt kuitenkaan liioitella.. :---D)
Mua niin nauratti tänään salilla kun meitä oli kaks kuin sattuman kaupalla siinä venyttely tilassa hiittaamassa. Kummalakin musiikit korvilla ja täysin omat ohjelmat, mutta prikulleen saman mittaiset, joka käytännössä tarkoitti sitä, että kummatkin puuskuttaa seitsämän minuuttia yhteen kyytiin ja sitten kolme minuuttia maataan vierekkäin jumppamatoilla ja anotaan apua.
:--------------D
On kyllä niin jännä kuinka paljon vertaistuki voi tsempata omaa jaksamista.
<3.
Salin jälkeen jäin vielä myfitnekselle saunomaan, laittautumaan ja siitä jäin keskustaan.
On jotenkin tosi kiva kun tuohon salilla käymiseen on tullut takaisin kunnon tekemisen maku.

Mun tavoitteet on olleet todella selvät jo ennen kisoihin lähtöä, ja loppu vuoden mä aion keskittyä lihaksen kasvattimiseen. Mulla on vielä vähän henkisiä taisteluja itseni kanssa sen suhteen, että saa syödä ihan olan takaa hyällä omalla tunnolla. Ja myös sen suhteen, että lihaksen kanssa tulee myös kroppaan sitä ei niin toivottua settiä messissä! Mutta jos suunnitelma olisi nyt se, että uuteen vuoteen asti voisi keräillä rauhassa ja sitten tammikuussa alkaa tiputtelemaan muiden tipattomien joukossa.
Kuullostaa siltä pojat, että meillä on suunnitelma!!!
En voi uskoa, että olen nyt vuoden käynyt tavoitteellisesti salilla. 
Aika on mennyt niin kovin äkkiä.
Kun olin viimeksi pohjoisessa käymässä kelailtiin saliin liittyen mikä niissä isoissa lihaksissa niin viehättää. Mulle lihaksikas ja hyvin hoidettu vartalo viestii sellaista kykyä olla epämukavuus alueella, päättäväisisyyttä ja periksiantamattomuutta.
Se viestii vahvuutta. 
Ehkä se on, mikä lihaksikkaassa kropassa viehättää mua henkilökohtaisesti eniten.
SO DEEP, MAN!

onneni kukkuloila -ilme. Oon vieläkin oikeesti ihan kiva muikkeli. 
Ei mulla sit muuta, moikka!