perjantai 16. toukokuuta 2014

Anyone who stops learning is old, whether at twenty or eighty. Anyone who keeps learning stays young. The greatest thing in life is to keep your mind young.

tietämätön torstai matkaaja
Torstaina yliopiston jälkeen otin puhelimen käteen ja helistin Sallalle, että pitäiskö mennä juomaan YHDET (1) lasit skumppaa. Sallalle sopi ja me päädyttiin yhteen tosi kivaan virolaiseen mestaan missä ei ollut ainuttakaan turistia. Pulistiin poliittisista liikkeistä, uskonnosta ja heittäytymisestä kun Salla ehdotti, että pitäisikö mennä käymään vielä jossakin. Mulla tuli jyrkkä ei vastaukseks koska mun piti olla aamulla 10:00 keskustassa vastassa vierasta. Hetken mieitttyä (lasin tyhjennettyä ja pipon hieman löystyttyä) päätettiin kuitenkin käydä pikaisesti shooterssissa. Se oli vuoden 2014 paras päätös.

sallan valitsemat tomaatti shotit
PIKAISESTI SHOOTERSSISSA 
TODELLAKIN TODELLAKIN TODELLAKIN
vaihtui HC baarikierrokseen including 4 baaria, suomen pelin (sekä aina shotin kun suomi teki maalin) ja lopulta päädyttiin tanssimaan ja tapaamaan yliopisto kavereita läpi illan. Kuin mainittu yksi baari jothi toiseen ja toinen toistaan parempia gi toniccejä ilmestyi käsiin. Viimeinen kuvamateriaali, ennen mun taiteellisia yökuvia on tämä slaavi kyykky. Ja näin se tehdään oikeaoppisesti, kas näin:
slaavikyykky

Ennen shooterssia ja sallan valitsemia shotteja (Muija sai valita kaikista shoteista mitä vaan niin tää valitsi my bleeding **** shotit, joissa oli mm TABASCOA ja TOMAATTIA) nam, illan lämpimin muisto, jäi nimittäin oikeen kutkutteleen kielenpäälle.. Me mentiin rimin kautta hakemaan leipää mulle, koska minä olin vielä siinä uskossa, että tuun vimpalla bussilla kotiin. No mukaan tarttui myös salaisuuspullo joka kerkesi tyhjentyä ennenkuin päästiin itse asiaa. Pullo sai nimeksi scary canary ja uskon että salaisuuspullon jälkeen en juo enää ikinä kermalikööriä. Salaisuuspullo lukeutuu ehdottomasti toiseksi parhaimmaksi asiaksi vuonna 2014.

scary canary salaisuuspullo
 Jossain vaiheessa ilta oli vaihtunut yöksi ja seura kymmenen kertaa kun me kumottiin shotit alas kurkusta ja tehtiin yhteispäätös siitä kuinka mun elämän aikatauluja on rajoittanut liian pitkään ihmiset jotka ei anna tarpeeksi arvoa sille, että laitan ne kaiken edelle. Otettiin toiset shotit sen kunniaksi. ja huudettin viva slaavikyykky ja viva elämä ja viva leijonat ja viva prinssi harry ja viva kaikki.

No se tainut haitata koska vieras oli lukkiutuneena laivaan, ja me viesteistä päätellen ollaan oltu kummatkin aika lailla samassa tujussa.
otteita keskustelusta. EN ole varma, onki ne lottonumeroita, pankkitilin numeroita, vai jotain salaista numerokielikoodia. Jos joku ymmärtää, kertoneen.


On aika ihanaa olla nuori. Ja spontaani. Yhtä ihanaa ei ole aamulla lukea 100000000 watsappia mitä on lähettänyt kaikille ihmisille. Paras lienee olleen mun yliopisto kaverille lähetetty cone on kun piti kirjoittaa come here ja tää kaikenlisäksi on ollu ihan mun vieressä. Ansaitsen kruunun. Oikeastaan kaksi.

Kotiin päästyä laitoin handsfreen korviin niinkuin kunnon kansalainen ja laitoin pyykitkin kuivumaan yöllä, puhdistin meikit sekä juttelin samaa aikaan sallan kanssa asioista, jotka jäivät baarissa puimatta.


Pyykit, sanoisin, että kunnollissta kännikäyttäytymistä. Pitäisköhön mun vähän relata?
 Aamulla heräsin handsfree korvissa, tonnin painavat silmäpussit silmien alla, meikkasin ja lähdin aamukahveille kaupunkiin.

Onneksi me kummatkin oltiin samassa tilanteessa ja turisti kerkes lähteä maista ennenkuin mä kerkesin kertoa miten aion rakentaa mallin economic analysis kurssilla. Mä menin rotermannille pötköttelemään sallan viereen ja yritettiin olla laskematta eilisiä litramääriä.

Nyt katson suomen peliä ihanilla venäläisillä selostuksilla, äsken nukuin päiväunet. Seuraavaksi en tiedä mitä on luvassa, ehkä annan elämän viedä.

Eilen meinasi tulla itku, (mutta onneksi vaan meinasi) kun yhtäkkiä tajusin kuinka onnekas mä olen.
Mulla on unelmien opiskelupaikka, unelmien ystävät, sekä muutama muukin kiva juttu mielessä. Mä en ole vielä tarpeeksi vanha saamaan keski-iän kriisiä, olen ollut tosi kunnolla muutenkin, sekä vihdoin tuntuu että en ole liian kiltti ihmisille jotka eivät sitä arvosta. Mulle on tainnut kasvaa balssit.



Eilinen oli spontaani, sekava ja aivan ihana. 
Uskon, että mua hymyilyttää kun mietin tätä iltaa kymmenenvuoden päästä.

Kiitos leijonat, huono asiakaspalvelu (ei oltais tarvittu siinä vaiheessa enää yhtään 9 prosenttista olutta), vuodet 2008-2011, huonot valinnat helsingissä muinoin, kaikki vaihto-oppilaat, eiliset yliopistolaiset, jeesus, salla ja mun pyykkikone. 

ADIEU


//Thursday it was and final day in university. I called to my dear friend if she would like to have a decent class of champagne with me. Suddenly one class changed to four bars and Finnish Icehockey game. Even if I had to be early in dowtown I didn't care. I thought what the heck, if I am once doing what I want and go with my schedules it will be worth of it. And it most certainly was. I have been so long tried to people who treat me like a shit. Then I understood finally that is all about me. So I stopped caring and choose to live my life instead. and God how fun we had. It was one of the best things in year 2014. We had talks and gin tonics and bottle of secreats, we had smiles and silly things and casual clothes. When I finally came home (it was not the last buss ahhah) I put my laundries to dry on while I was talking via handsfree with Salla.
I fell asleep pretty quick and on the morning I visited the tourist who came to spend couple of hours in Tallinn. We were both very tired and not in best shapes of our lives but it was okhay. After that I went to Sallas place and we were lying on her bed and having great time.
I realized how lucky I am. I am so grateful of everything I have at the moment. 
I feel so alive.